11.4.2025 * N:o 14 (479) * 
Finnair tavoittelee alle yleisen työmarkkinatason jäävää sopimusta – neuvotteluissa ei ole edistytty
| Lentoliikenteen palvelut |
Työehtosopimuksen uudistamista koskevissa neuvotteluissa osapuolten kannat eivät ole lähestyneet toisiaan sen jälkeen, kun neuvottelut alkoivat tammikuun loppupuolella. Perustavaa laatua oleva näkemysero on siinä, onko alle yleisen työmarkkinatason jäävälle sopimusratkaisulle enää perusteita. Työntekijöille se merkitsisi tuhansien eurojen ansiomenetyksiä tai muita vastaavia heikennyksiä työehtoihin myös tulevalla sopimuskaudella. Jäsenkirjeen liitteenä olevassa koosteessa on esitetty Finnairin ja IAU:n keskeiset näkemyserot käynnissä olevien sopimusneuvottelujen lähtökohdista ja tavoiteltavasta lopputuloksesta.
Finnairin esittämät väitteet
Työnantajapuolella on erilaisia näkemyksiä siitä, millä tavoin ilmailualalla säästötoimina tehdyt alle yleisen työmarkkinatason jääneet sopimusratkaisut tulisi huomioida tulevalla sopimuskaudella. Työntekijöiden näkökulmasta kielteisintä kantaa PALTA:n jäsenyrityksistä on edustanut Finnair.
Yhtiö on esittänyt tiedotteissaan toistuvasti väitteen, jonka mukaan edellisillä sopimuskausilla tehdyt säästötoimet on tarkoitettu pysyviksi, eikä niitä palauteta enää takautuvasti. Tällaista vaatimusta ei IAU:n puolelta olla kuitenkaan edes esitetty käynnissä olevissa neuvotteluissa.
Toinen Finnairin tiedotuksen perusteema on ollut vedota ”keskusjärjestöjen sopimaan työmarkkinamalliin”, joka sitoo osapuolten kädet kaikissa neuvottelupöydissä. Tosiasiassa työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä ei tällaisesta mallista ole sovittu, eikä näin ollen myöskään esteitä hakea neuvottelupöydissä toimialakohtaisia ratkaisuja ole olemassa.
Vetoomus säästöistä
Finnairin pyrkimys mitätöidä edellisten sopimuskausien toimet ei ole linjassa sen kanssa, että yhtiö itse kääntyi PALTA:n jäsenyrityksistä ensimmäisenä henkilöstöjärjestöjensä puoleen koronapandemian kurittaessa lentoliikennettä.
Finnairin vetoomukseen perustuneiden ja työehtoihin kohdistuneiden säästötoimenpiteiden tarkoituksena oli välttää tarpeettomia irtisanomisia väliaikaiseksi tiedetyn, mutta kestoltaan vaikeasti ennakoitavan toimialan ulkopuolisen häiriön vuoksi.
Työpaikkoja tuhlattiin tarpeettomasti
Saavutetuista säästöistä huolimatta Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla irtisanotuiksi tuli Finnair-konsernin työntekijöitä, joille olisi voitu tarjota lomautuksen jatkamista irtisanomisen sijaan. Tästä kertoo se, että merkittävälle osalle irtisanotuista oltiin valmiita tarjoamaan heti kohta irtisanomisajan päätyttyä uutta työsuhdetta.
Laajimmat ja kaikkein vahingollisimmat vaikutukset osuivat kuitenkin Swissportin työntekijöihin, kun Finnair osana säästötoimiaan vaihtoi pandemian keskellä myös maahuolintayhtiönsä. Tehdyistä vetoomuksista huolimatta Finnair ei suostunut edellyttämään Aviatorilta ja RTG:ltä, että nämä olisivat noudattaneet tässä yhteydessä liikkeenluovutuksen periaatteita. Tämän myötä moni työntekijä menetti tarpeettomasti työpaikkansa, ja niiden, jotka onnistuivat siirtymään joko Aviatorin tai RTG:n palvelukseen, työehdot heikkenivät merkittävällä tavalla.
Toimialan erityispiirteet
Lentoliikenne ei toimialana kulje samassa syklissä muun talouden kanssa, tai vähintäänkin siihen liittyvät vaihtelut ovat usein poikkeuksellisen suuria, ja herkkyys ulkopuolisille häiriöille on merkittävä tekijä. Näistä tosiasioista huolimatta Finnair tarjoaa IAU:n sopimusalan katoksi teknologiateollisuudessa helmikuun lopulla tehtyä ratkaisua välittämättä lainkaan siitä, millaisia työehtoihin liittyviä vastaantuloja koko sopimusalalla on 2020-luvulla tehty yhtiön toiveesta.
Näin yksioikoinen lähtökohta, josta puuttuu perspektiivi toimialan erityispiirteisiin, lähihistoriaan ja myös sitä pitemmälle ajalle menneeseen ja tulevaan, on ehtinyt ajaa jo lentäjien kanssa käytävät neuvottelut umpikujaan, johon ei löydy vertailukohtaa Finnairin 100-vuotiaassa historiassa.
Lentoliikenteen palveluja koskevan sopimuksen osalta ei olla vielä vastaavassa kriisissä. Sitä kohti ollaan kuitenkin ajautumassa, jos Finnair ei ole valmis muuttamaan lähestymistapaansa neuvotteluja hiertävään avainkysymykseen.
Neuvottelut jatkuvat
Työehtosopimuksen osapuolet tapaavat seuraavan kerran toisensa tänään (11.4.) valtakunnansovittelijan toimistossa. Kyseessä ei ole työriitalain mukainen sovitteluistunto, jossa sopimusneuvotteluja käydään sovittelijan johdolla ns. pakkosovittelussa, vaan sovittelija on esittänyt osapuolille toiveen kuulla näiden näkemyksiä siitä, kuinka keskinäisissä neuvotteluissa on edetty. Uusista neuvottelutapaamisista neuvottelukuntien välillä sovitaan perjantain tilaisuuden jälkeen.
Finnairin* ja IAU:n keskeiset näkemyserot sopimusneuvottelujen lähtökohdista ja tavoiteltavasta lopputuloksesta
* PALTA:n jäsenyritykset ovat asettaneet kukin omista lähtökohdistaan sopimusneuvotteluille omat tavoitteensa, jotka eivät välttämättä ole yhteneviä Finnairin tavoitteiden kanssa.
Lähtökohdat
Kuviossa 1 on verrattu yleisen työmarkkinatason määrittelevän teknologiateollisuuden palkankorotusten ja Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisten palkankorotusten vaikutusta työntekijöiden tulotasoon. Vertailun lähtökohtana vuoden 2019 tilanne.
Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla työntekijöiden ansiotaso jäi yleisestä työmarkkinatasosta jälkeen vuosien 2019–2024 aikana kuviossa 2 esitetyllä tavalla.
Finnairin tavoitteet
Kuvio 3 kuvaa Finnairin tavoitteleman ”yleisen linjan” mukaista sopimusratkaisua ja sen vaikutusta työntekijöiden ansiotasoon. Suhteellinen ero yleiseen työmarkkinatasoon tulisi kasvamaan kolmivuotisen sopimuskauden jokaisena vuonna noin 0,1 prosenttiyksikön verran jo aiemmin syntyneen 4,3 %:n eron päälle. Näin ollen vuosina 2021–24 tehtyihin säästöihin nähden säästäminen jatkuisi Finnairin esityksen toteutuessa vielä aiempaa suurempana tulevalla sopimuskaudella.
Finnair on tiedottanut harhaanjohtavasti, että IAU olisi vaatimassa takautuvasti maksuun säästöjä, jotka toteutuivat yleisen työmarkkinatason alittaneina palkankorotuksina vuosina 2021–2024. Tämä tarkoittaisi palkankorotuksia, jotka olisivat noin 4,1 % yli yleisen työmarkkinatason kolmivuotisen sopimuskauden jokaisena vuotena kuvion 4 mukaisesti. IAU ei ole neuvotteluissa tällaista esittänyt.
IAU:n tavoitteet
IAU:n tavoitteena on, että Lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus saavuttaa yleiseen työmarkkinatasoon nähden saman suhteellinen aseman, joka sopimuksella oli ennen koropandemian ja Venäjän hyökkäyssodan johdosta tehtyjä säästöjä. Tavoite on esitetty kuviossa 5.
IAU:n tavoitteen toteutuessa pysyviksi säästöiksi jäisivät sekä yleisen työmarkkinatason alittaneet palkankorotukset vuosien 2021–24 aikana, että lisäksi tulevalla työehtosopimuskaudella se osuus, joka edelleen alittaa yleisen työmarkkinatason. Kuviossa 5 pysyviä säästöjä kuvaa pinta-ala, joka jää kokonaisuudessaan alle yleisen työmarkkinatason (0,0 %).
Finnairin tavoitteet vs. IAU:n tavoitteet
Kuviossa 6 on tiivistetty Finnarin ja IAU:n näkemysero siitä, millä tavoin Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen seuraavalla sopimuskaudella tulisi huomioida yleinen työmarkkinataso. Finnairin esityksen toteutuessa suhteellinen ero yleiseen työmarkkinatasoon edelleen kasvaisi. IAU tavoittelee sen saavuttamista.
Kuviossa 7 on yhteenveto edellä läpikäydyistä IAU:n ja Finnairin sopimuskaudelle 2025–2027 asettamista tavoitteista suhteessa yleisen työmarkkinatason mukaisiin palkankorotuksiin.
Lisäksi kuvioon on otettu mukaan Finnairin vertailukelpoisen liiketuloksen kehitys vuosien 2019–2024 aikana. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston laskelmien mukaan Suomen valtion kädenojennus Finnairille oli koronapandemian alusta lokakuuhun 2023 saakka yhteensä 1,3 miljardia euroa.
Juhani Haapasaari